Himmeli

Olen jotenkin ajautunut siihen pisteeseen, jossa postin lakkoilu on elämäni ahdistavin asia. Nähkääs kun asia on niin, että minä elän käyttääkseni verkkokauppoja. Verkkokaupat ovat ihan oikeasti paras keksintö sitten kahvinkeittimen (1914, koska tiedän, että tekin halusitte tietää), koska niiden avulla saan haalittua kotiini kaiken, mitä tarvitsen ja kaiken sellaisenkin, mitä en tarvitse ilman, että minun täytyy olla kontaktissa ihmisten kanssa. Tosin tätä hiljaisuutta ja rauhaa on alettu pilaamaan niillä hemmetin chat-ikkunoilla, joilla asiakaspalvelija saa kätevästi yhteyden asiakkaaseen. Kun tämä "Kuinka voin auttaa? :) " pomppaa ruutuun salakavalasti jostain alareunasta, sammutan supernopealla liikkeellä koko sivuston (ja yleensä vielä koko selaimen vahingossa). Minä haluan shoppailla rauhassa. En halua apua, osaan kyllä itsekin liikutella tuotteita ostoskoriin ja sieltä pois. Ja sitähän se verkkokauppashoppailu itse asiassa on - ensin raahataan hirveä kasa tavaroita ostoskoriin ja sitten poistutaan sivuilta. Tai vähintäänkin jätetään tilaamatta 89 prosenttia ostoskorin tuotteista.

Minulla on tällä hetkellä kolme pakettia jumissa jossain, joten ajattelin, että nyt on aika tehdä jotain. Mutta koska tapoihini ei kuulu oikeastaan tehdä asioita, tyydyin vain ajattelemaan vaihtoehtoisia tapoja toimia.

1. Älä tilaa mitään. 

Tämähän olisi itse asiassa ihan loistava idea. Jos en tilaisi mitään, säästäisin noin kaksi miljoonaa euroa kuussa eikä minun tarvitsisi raahata kävellen paketteja kotiin. Minun ei myöskään tarvitsisi mennä postiin, jonka avulla säästäisin vielä e

nemmän rahaa, koska silloin en sortuisi ostamaan heräteostoksia postin kanssa samassa paikassa sijaitsevista liikkeistä. Toisin sanoen siis minusta tulisi ihan hemmetin rikas. Mutta ainoastaan rahallisesti - eihän nyt mikään rahamäärä voi korvata sitä tunnetta, kun saat vetää jalkaasi postin tuomat uudet kengät, jotka eivät ehkä ole edes liian pienet. Miinuspuolena tässä on myös se, että moni yritys kaatuisi, kun en olisi enää syytämässä rahojani heille. En ehkä voi ottaa sellaista taakkaa harteilleni.

2. Osta tuotteet kivijalkakaupoista.

Mitä? Ei. E-ei. Hullu. Mitä? 

3. Harkitse uudestaan niitä kivijalkakauppoja.

No OKEI. Koska asun täällä hevonjeerassa, kulkeminen asiallisten kauppojen luo maksaa. Koska on noita lapsia, niin nehän pitäisi raahata mukana. Koska keskittymiseni kaupassa on samaa luokkaa viisivuotiaan tyttäreni kanssa, ostaisin ihan vääriä asioita ihan liian paljon ja jättäisin ostamatta ne, mitä oikeasti tarvitsisin. Koska kieltäydyn yleensä uskomasta, että minulla ei ole varaa johonkin (no siis ihan hyvin riittää kakskymppiä loppukuun ruokaostoksiin, vaikka on vasta 12. päivä). Koska ruuhka ja kiire ja kuuma ja p*rkele.

4. Jatka tilailua samaan malliin

Kyllä ne paketit sieltä joskus tulee. Oikeastaan tämähän voi olla ihan kivaa, koska todennäköisesti olen paketin saapumishetkellä unohtanut, mitä olen tilannut. Yllätyksethän on kivoja. Tsemppiä joka tapauksessa postin työntekijöille, ehkä mä pärjään.

Ennen kuin lakkoilu alkoi, ehdin tilata itselleni muun muassa mehupillejä. Kukapa ei mehupillejä tarvitsisi? Mutta nämä eivät tulleet elintarvikekäyttöön, vaan askarteluhommiin. Minulla on ollut DIY-listalla musta himmeli jo monta vuotta, ja tänä vuonna sitten vihdoin sain aikaiseksi. Ja nyt sitten hatunnosto hei minulle: ei mennyt hermot. Ei kertaakaan, vaikka astuin kahden pienemmän timantin päälle ja tökin itseäni neulalla niin kuin en olisi ennen moista esinettä käyttänytkään. Ehkä tämä oli nyt se joulun ihme.

Himmeliin löytyy ohje Magdan kotona -blogista, jossa on myös huomattavasti hienommat kuvat. Minä en nimittäin onnistunut saamaan yhtään hyvännäköistä kuvaa, koska häkkyrä pyöri _koko ajan_. Meillä todennäköisesti joko siis vetää joka nurkasta tai sitten minä hengitän läähättäen. Mutta hieno se on silti, uskotte tai ette, ja mä olen varma, että tämä joulu on astetta parempi juuri tämän himmelin takia.